perjantai 29. elokuuta 2014

Unski reipastuu

 Untamo on päässyt jo eristyksestä pois seurustelemaan Misu ja Misukan kanssa. Voi sitä onnea. Tämä pieni poikahan rakastaa toisia kissoja yli kaiken joten ei ollut riemulla rajaa kun pääsi vapaasti toisten kanssa hengailemaan. Misukka ei aluksi ollut uudesta kaverista yhtään innoissaan, vaan sähisi seinillekkin jopa. Mutta kukapa kauaa jaksaa olla hapan naama :) Untamon vilkkaus Misukaa hieman pelottaa, mutta Misukka on jo ymmärtänyt että kun pysyy meidän lähettyvillä niin Untamo ei välttämättä tule ihan iholle silloin. 

Untamo on alkanut reipastumaan meidänkin kanssa hyvää vauhtia. Unskihan on muuten tosi reipas ja ihana mutta käsi sitä pelottaa kovasti. On tahtonut lähteä karkuun heti kun sitä koettaa koskea. Tätä ollaan nyt harjoiteltu kovasti ja edistystä on tapahtunut. 

 Tässäpä vielä kuvasarjaa Untamon ja Misun ensimmäisistä tapaamisista.





















keskiviikko 20. elokuuta 2014

Ensimmäiset kuvat Untamosta






Tänään Unski oli jo sen verran rentona, että pystyin ottamaan kameran esiin. Edelleenkin syliin tulo on kauhean pelottavaa ja joka kerta koittaa väistää kättä, mutta sylissä sitten pieni poika rauhoittuu. Tänään on myös leikki maistunut niin yksin kuin minun kanssa. Leikkiessä ei ujostuta juuri yhtään (kunhan ei liian lähelle tulla). Unski myöskin ilokseni on nokostellut meidän sängyn päällä, eikä vain piilossa. Yhdessäkin sängyllä köllötettiin kun katsoin telkkaria, sen verran kuitenkin haju rakoa että vain sormen päillä pikkuisen ylsin silittämään :D 

Misu on edelleenkin Unskin mielestä maailman ihanin. Siitä kuvasarjaa huomenna.

tiistai 19. elokuuta 2014

Unski (Trev) 2. päivä

Vieläkään ei ole Unskista uusia kuvia, mutta pikainen kertaus päivään siltikin. Viime yönä Unski heittäytyi leikkisäksi kun me muut nukuttiin ja tietysti herätti kaikki. Unskin on siis makuuhuoneessa majailemassa. Kun rapisevat lelut takavarikoitiin niin sitten alkoi maukuminen ovella. Minun piti kaivaa Unski piilosta syliin hetkeksi ja sitten laitoin kisulin kainaloon nukkumaan. Itse en jaksanut hereillä pysyä ja heti kun nukahdin niin Unski ponkasi omille teilleen. Aamulla oltiin taas kovin epäileviä minun suhteen, mutta sähinät ja suhinat vähenee koko ajan. Unskihan on silleen jännä, että se kovasti protestoi silloin kun sen nostaa, mutta sylissä se on tosi nätisti ja antaa silittää ilman suurempaa draamaa. Päivällä harjoiteltiin taas sylissä oloa ja välillä silittelin Unskia sen pötkötellessä omassa pedissään. Itteäkin tuon levottoman yön jälkeen sen verran väsytti, että pienet nokoset piti ottaa. Nostin Unskin ensin syliin ja jätin sen sitten makoilemaan jalkojen väliin kun itse laitoin päiväunille. Unski jäi siihen relaamaan ja oli ainakin puoli tuntia minun vieressä, ennen kuin säntäsi tiehensä herran tullessa huoneeseen. Hieno edistys mielestäni. Illalla sain myös vihdoin ja viimein houkuteltua Unskin leikkimään. Kovasti sitä huiskalelu kiinnosti, mutta uskaltautui leikkimään vasta kun toin Misun huoneeseen. On todella jännää miten Unski rentoutuu ihan kokonaan samantien kun toinen kissa tulee näköpiiriin. Misu oli sitten mallikkaasti makoilemassa hyllyn päällä sen aikaa kun Unski leikki. Vielä Misua ja Unskia ei voi pitää koko aikaa yhdessä, mutta teemme pieniä piipahduksia Unskin luo. Misukka sähisee jo omalle kuvalleenkin sen jälkeen kun on Unskin nähnyt joten niiden tie ystävyyteen taitaa olla huomattavasti kivisempi :) Lisäksi ei tuota Unskia vielä voi päästää koko asuntoon, meillä on liian hyviä piilopaikkoja :)

Päivä 2 siis toi tullessaan monia mukavia edistysaskeleita. 

maanantai 18. elokuuta 2014

Ujo poika Unski

Kuten tuolla Facebookin puolella jo vihjailinkin, niin meillä on taas hoitolainen. Pieni Untamo-kolli, muutti meille sunnuntaina totuttelemaan ihmisten kanssa oloa. Unski on meillä ollut jo tovin Rekuilla hoidossa, mutta hoitopaikka oli toinen iso pentue joka kaipasi hoitajan jakamatonta huomiota niin päätettiin sitten siirtää Unski meille kun minulla on paremmin aikaa sitä sylitellä ja silitellä. 

Unski on tosi reipas toisten kissojen kanssa, mutta ihmisiin se ei ole pienen elämänsä alkutaipaleilla tottunut joten me kaksi jalkaiset sitä pelotamme kovasti. Eilen meille tullessaan poika pysytteli visusti piilossa ja sieltä piilosta sitä aina välillä kaivoin esiin syliin istumaan. Sylissä olo ei yhtään mukavalta tunnu, mutta kiltisti Unski on ollut. Unski kyllä äänekkäästi protestoi syliin joutumista, aina kun sen nostaa niin sähinä ja urina on valtava, mutta onneksi vastustelu jää vain meteliksi. Tänä aamuna kyllä jouduin ensimmäistä kertaa kun Unskia nostin syliin turvautumaan hanskaan kun tuntui ettei Unski yhtään muistanut että minun sylissä on jo oltu monta kertaa. 

Tänään onkin sitten mukavaa reipastumista ollut jo nähtävissä. Unski on makoillut kissanpedissä muilla näkyvillä paikoilla jotka sille olen laittanut, eikä vai piilossa värjätellyt. Huoneessakin on jo tutkimusmatkaa tehnyt, mutta aina minun tullessa paikalla säntää johonkin makuupaikoistaan. Olen makuuhuoneessa ollut Unskin seurana monta tuntia, niin että välillä Unski on ollut sylissä ja välillä olen makoillut sängyllä telkkaria katsoen. Mukavaa oli kun Unski makoili sängyn vieressä kissan pedissä ja alkuksi oli todella varuillaan, mutta kun pikku hiljaa hiissasin itseni lähemmäs makoilemaan ihan Unskin pedin viereen ja jatkoin telkkarin katsomista niin Unskikin rentoutui ja nokosteli rauhallisesti. Nyt illalla otettiin vielä yksi sylissä istuminen ja Unski yllätti täysin äänekkäällä kehräyksellä. Ensin ajattelin, että sitä niin pelotti että piti alkaa kehräämällä itseään rauhottamaan mutta pian alkoi pieni tassu vähän leipoa ja korvat oli nätisti pystyssä. Leuan alta rapsutteliki oli ensimmäistä kertaa mieluista. Kun hoitolan herra saapui huoneeseen Unski antoi silittää ja istui vähän aikaan sylissäkin, aika jännittyneenä kylläkin. Herran mielestä Untamo on liian vaikea nimi, joten hän kutsuu Unskia Trevoriksi :) 
Ensin vahditaan että mitä tapahtuu

Sitten oteaan päikkärit
Tässä vaiheessa kuvat Unskista on aika ankeita, mutta Unskin omalla sivulla on edustavampiakin otoksia. Tästä pienestä pojasta saadaan vielä mahtava lemmikki jollekkin. Koska Unski on niin kissasosiaalinen niin se ehdottomasti kaipaa seuraksi reippaan kissan joka näyttää sille mallia miten sitä ihmisten kanssa ollaankaan. Täällä hoitolassa Misu saa hoitaa tätä roolia kunhan vaan ensin vähän tutustellaan varovasti.