Hiljainen kehrääjä

Monesti olen ihmetellyt sitä että Misukka ei juurikaan koskaan kehrää. Ihan muutaman kerran kun on ollut oikein hyvät rapsutukset Misukka saattaa vienon hennolla äännellä kehrätä. Hoitotäti tästä tietenkin jo vähän itteään on syytellyt, että Misukka ei tykkää hoitotädistä. Viis siitä että Misukka seuraa koko ajan kun hai laivaa ja tunkee syliin ja nukkuu jaloissa, mutta kun ei kehrää niin sehän tarkoittaa ettei tykkää. Eikös niin? :D Mutta onneksi nyt lamppu syttyi hoitotädillä (vahingossa). Kävi nimittäin niin, että tässä kerran Misukka istui taas sylissä ja tätsy alkoi pyyhkimään Misukan silmiä (jotka vaan vuotaa ja vuotaa). Niin siinäpä kun nätisti toisella kädellä päästä pitelin kun pyyhin niin tunsin kädessä kehräyksen. Ääntä ei kuulunut, mutta kurkusta selvästi kehräys tuntui. Oi onnea! Misukka on mykkä kehrääja ja tykkääkin hoitotädistä. 

Silmät Misukkaa antaa putsata nätisti, kunhan ensin hänelle esittelee paperilapun. Sitä pitää näyttää "katso Misukka, tässä on taas paperia. Pyyhitäänpä silmät" sitten voidaan pyhkästä ilman suurempaa draamaa. Mutta ylläripyyhkäsyä ei voi tehdä, siitä Misukka ei tykkää vaan säikähtää. Hän on niin herkkä. Viikolla tapahtunut kynsienleikkaus ei sujunut yhtä rennoissa merkeissä. Sain taas Sandyn kaveriksi auttamaan. Ensin koitettiin leikata kynsi kerrallaan ja namusia tarjota välillä, mutta siitä Misukka ei tykännyt. Ei auttanut muu kun kääriä pyyhkeisiin ja pistää pääkin vielä piiloon. Tiukka ote niskasta ja yksi tassu kerrallaan ulos pyyhekääreestä. Misukka kiroili ja sylki koko operaation ajan, mutta onnesksi saatiin leikattua nopsaan kynnet ja Misukkakaan ei kauaa jaksanut olla vihainen. Heti kun pääsi pyyhkeistä maistui jo namuset ja vaikka vähän varuillaan olikin niin jäi meidän kans soffalle istumaan (siksi aikaa kun namusia tarjottiin).  Kerrassaan mainio kisuli, pienistä painista huolimatta.