Osaa Julle rakastaakkin

Juhana Vilen, eli Julle, ihana kissa persoona. Paljon nuoruuden intoa ja energiaa, mutta sydän täynnä kultaa. Misun tavatessaan Julle oli ihan hullaantunut painileikkeihin, mutta kun uutuuden viehätys oli vähän hälvennyt Jullella riitti aikaa myös hellyyteen. Misun kanssa pesuhetket yleensä päätyi painiin, mutta minun tykö pieni poika hakeutui selkeästi enemmän. Piti silitellä ja rapsutella ja istua sylissä ja nukkua vieressä. Niin kuin Jullen oikeassakin hoitopaikassa, Julla alkoi meilläkin osoittamaan pehmeitä puoliaan. Tämä poika kaipaa sekä leikkiä että rakkautta, Jullesta oikein näkee milloin on se hetki jolloin rapsutukset on erityisen mieleisiä. Kehräys alkaa kuulumaan välittömästä. Öisin Julle nukkuin sängyn jalkopäässä tai jalkojen päällä, aamuyöllä siirtyi rinnanpäälle niin että pystyi laittamaan pään minun leukaa vasten, siinä kehrätä huristeli ja nukahti. Vilkas kaveri joka kuitenkin niin mahdottomasti ihmisiä r-r-r-rakastaa. 

Olisi tärkeää löytää Julllella oikeanlainen koti. Jullea on kyllä kyselty, mutta oikeaa ei ole vielä löytynyt. Uudessa kodissa pitää olla suurinpiirtein Jullen ikäinen leikattu kollikissa, jolle leikit maistuu. 

Jullen tiedot löytyy täältä.

Kovin on ollut hiljaista nyt aamulla kun Julle ei ole täällä Misun kanssa rallia vetämässä. Misukin selkeästi kaipaa toimintaa ja me ollaankin tässä ehditty jo leikkiä hetki. Lauantaina meille saapuu uusi hoitolainen Cora. 

Painimestari Julle

Kun ollaan hereillä niin silloin painitaan. Tai ainakin melkein koko ajan :)

Julle on energinen ja aktiivinen kolli joka mieluiten kuluttaa energiaa painimalla. Misu on välillä helisemässä kun Julle innostuu leikeissään liian rajuksi, samoja vinkeitä on myös siellä oikeassa hoitopaikassa. Misu ei silti pienistä hätkähdä vaan on mukana paineissa ja juoksukisoissa mielellään (kuvittelenkohan mä, vai onkohan se oikeasti vähän laihtunutkin). Misu mieluusti ottais vähän hellempää kontaksia aina välillä ja koittaa Jullea pestä, mutta ei Julle malta pysyä paikallaan vaan heti koittaa painimaan päästä :D

Tämän energisyyden vuoksi, onkin erityisen tärkeää että Jullelle löytyy oikeanlainen koti jossa on suurinpiirtein saman ikäinen leikattu kolli. 

Julle tilapäishoidossa

Tuossa aiemmassa Juulian postaukseessa viittasinkin meidän tilapäishoitolaiseen Julleen, tai oikea nimihän on Juhana Vilen. Jos muuten joku ihmettelee miksi monilla meidän kissoilla on niin "erikoiset" nimet, niin se johtuu siitä että emme ole tienneet niiden oikeita nimiä joten joudumme keksimään uuden nimen jollaista Rekkujen kissoilla ei ole vielä ollut. Joten siinä saa pistää kyllä mielikuvituksen laukkaamaan sillä kissoja on ollut todella paljon ja kaikki normaalit nimet on aikalailla käytetty :D Katsokaapas täältä millainen määrä kissoja on löytänyt jo kodin. Ja tosiaankin, suurin osa nimistä on meidän keksimiä joten siellä omassa kodissa nimen voi vaihtaa mieleiseksi, ei nämä kisut ole ehtineet outoihin nimiinsä vielä tottua. 

Mulle palataanpas nyt takaisin Julleen. Julle on hoidossa Elisan luona, mutta Elisa lähti matkalle, joten Julle tuli meille reiluksi viikoksi hoitoon. Julle on reipas kissa joka ei uusia paikkoja ja ihmisiä ujostele. Energiaa riitää ja rakkautta kaivataan. Vaikka Julle onkin kova touhuamaan ja silloin ei malta pysyä paikallaan niin aina välillä hellyyskohtaus iskee ja silloin pitää päästä syliin ja silitettäväksi. Jullen ei tarvinut olla eristyksessä kauaa, sillä meidän Misu hyväksyy uudet kaverit ihan parissa päivässä (mikä ei ole ihan normaalia kissoille). Kavereita ollaan siis jo, vaikka Jullen raisut leikit meinaakin välillä oottaa Misua pattiin. Toisen kissan kanssa painiminen on Jullen mielestä ylivoimaisen viihdyttävintä puuhaa, mutta sillä monesti meinaa mennä leikit vähän överiksi ja silloin Misu joutuu sille sähisemään aikalailla. Muuten ollaan sulassa sovussa ja yleensä ralleissa on molemmat intona mukana. 

Julla tarvisi kodin jossa olisi joko energinen kolli kaverina tai sitten ainoksi kissaksi kotiin jossa Jullen kanssa leikittäisiin. 

Ja taas nämä minun kuvat on tämmöisiä "julle makaa", "julle istuu". Nämähän on siis harvinaisempia hetkiä, silloin kun vauhti päällä on ihan turha yrittää kuvia räpsiä. 

Kaiken touhuamisen jälkeen alkaa jo nukuttaamaan.

Juulia lähti kotiin

Sunnuntaina Juulia sai omia vieraita. Tosi kiva pariskunta oli ihastunut Juuliaan ja tuli pidemmän matkan päästä vierailulle. 

Hoitotäti oli aika ajattelematon, koska otti lauantaina hoitopaikan sviittiin viikoksi hoitoon Juhana kissan. Juulia ei tästä oikein tykännyt ja olikin hirmuisen hermostunut kun makuuhuoneessa elelikin yhtäkkiä joku uusi kaveri. Kissathan oli tietysti erillään toisista, mutta tottahan huomaavat että kulmilla on uusi katti. Kun Juulia tuli meille niin oli oikein hyväntuulinen kissa, mutta näköjään toisin päin ei huumorintaju enää riittänytkään. 

Onneksi kuitenkin vierailun aikana Juulia vähän väläytteli niitä oikeita suloisia puoliaan joten pitkämatkalaisten ei tarvinut pettyä. Niinhän siinä kävi että Juulia lähti omaan kotiin sitten, pääsi 12-vuotiaan kisun kaveriksi omakotitaloon jossa on kissoile oma ulkoilutarha. Luxusta! 

Hoitotäti ei tälläkään kertaa selvinnyt kissan lähdöstä kuivin silmin vaan piti pienet itkut pirauttaa. Kohta varmaan tarvii alkaa varoittamaan etukäteen kissan katsojia etteivät välitä pillittävästä hoitotädistä :) ... no ku ne on niin suloisia ne kisut ja oikeasti olen aina ollut todella onnellinen hyvän kodin löytymisestä, mutta siltihän se ero on aina surullista. Onneksi täällä kotona on oma Misu niin äkkiä se suru unohtuu ja muuttuu vaan suuremmaksi iloksi kun kuulee uudesta kodista hienoja kuulumisia. 

Vaikka Juulia lähtikin niin hoitola ei ole tyhjä vaan täällä Misua viihdyttää Julle, joka onkin melkoinen veijari. Jullesta lisää tarinaa piakoin. 

Tässä postauksessa on jo perinteeksi muodostuneita viimeisen päivän kuvia, napsittu juuri ennen vieraiden tuloa. (en tiiä miks nää nyt on näin huonolaatuisia)

Rölli-kissa etsii kotia tositarkoituksella.

(huom! sisältää suuren määrän kuvia, upotin ne siihen kohtaa tarinaa kun ne on otettu. )

Tässä omien kissojen hoitamisen lomassa käyn aina silloin tällöin kuvaamassa muiden kotihoitajien hoidokkeja. Tällä kertaa matkasin toiselle puolelle Helsinkiä tapaamaan hurmaavaa Rölli-kissaa. Rölli on jo tovin ollut hoidossa, mutta omaa kotia ei vain ole löytynyt. Tämä minua kyllä hieman ihmetyttää, koska Rölli on sekä komea että ihanan luontoinen kissa. On toinen tainut jäädä vähän muiden jalkoihin tuolla meidän sivuilla. Mutta nyt Rölli pääsi poseeraamaan ja esittelemaan parhaita puoliaan ja pakko sanoa, että niitähän riitti. 

Katsokaa tuota söpöä valkoista raitaa hännässä :)

Rölli on parivuotias leikattu kolli joka tuli yhdistykselle yhdessä kissakaverinsa Pontuksen kanssa. Röllin ja Pontuksen omistajat eivät enää voineet poikia pitää sairastapauksen vuoksi. Pontus sai jo kodin mutta Rölli vielä etsii sitä oikeaa isäntää tai emäntää. Tästä saisi joku itselleen kyllä melkoisen rakkauspakkauksen. 

Mutta kerrompa nyt vierailustani enemmän. Rölli minua jo ovella odottamassa, ei häivääkään ujoudesta vaan reippaasti tuli nuuskimaan minua. Oltiin samantien kaverit ja silitykset kalpasi heti. Siinä kun kotihoitajan kanssa juotiin kahvit niin Rölli tuli viereeni sohvalle kiehnäämään ja kotihoitaja kertoikin että sohvalla vieressä kehräten olo onkin parasta Röllin mielestä, toki pitää silittää koko ajan. Rapsutukset tällä kaverille kelpaa. Minä taisin kiinnittää liikaa huomiota pullaan ja kahviin, enkä tarpeeksi Rölliin joten herra hipsutteli parvekkeella katselemaan maisemia. Hoitopaikassa onkin kiva iso parveke jossa on turvallinen verkko niin siellä on kissojen mukava ja turvallinen olla. 

Parvekkeen jälkeen Rölli majoittui tuolin alla kurkkimaan minua ja ihmettelemaan että mikä ihme vekotin se kamera oli, mutta kun hoitotäti nappasi lelun esiin niin sitten ei enää toista ajatusta kameralle suotu vaan Rölli pisti leikiksi. Rolli ei ole mikä rymy-eetu vaan leikkii nätisti ja on muutenkin erittäin hyvätapainen kissa. Hoitopaikassa kynnet terotetaan raapimapuuhun ja sohva ja verhot saa olla ihan rauhassa.

Leikin jälkeen Rölliin iski hellyyskohtaus ja poika siirtyikin lempparipaikalleen sohvalle hoitotädin kylkeen kiinni. Taukoamaton hurina kuului kun Rölli nautti saamastaan huomiostaan. Kuulemma varsinkin kainaloon tykkää asettua.

Rölli on niin perso rapsutuksille, että hoitotädin rapsutukset ei riittäneet vaan katseli minuakin suloisen anovasti.

Eihän semmosita voinut vastustaa...

Lopulta oli pakko laittaa kamera pois ja kesittyä silittelemään Röllin pehmeää turkkia. Röllin turkki on erityisen hyvässä kunnossa, se on tuuhea ja pehmeä, kiitos omega-3 tablettien joita hoitotäti säännöllisesti Röllille antaa. Öljy menee hyvin alas raksujen seassa. Muuten Rölli on vähän tarkkapoika siitä mitä ruokakupissa on, raksut kyllä maistuisi, mutta niiden määrää pitää säännöstellä ettei ala paino nousemaan. Iltaisin Rölli menee hoitotädin viereen nukkumaan, mutta siirtyy sitten hetken päästä omaan koppaan. Röllin kaveri Pontus on aika vahvatahtoinen kaveri ja vähän lempeää Rölliä pomottaa, joten Rölli mieluusti muuttaisi ainoaksi kissaksi kotiin jossa olisi tarjolla rajaton määrä rakkautta tai sitten toisen lempeän kissan kaveriksi. 

Kuka haluaisi itselleen tälläisen ihanan hellyyttä kaipaavan kissaherran? Röllin tiedot löytyy täältä.