Mama toipuu

Mama ennen leikkausta. Misun nukkumapaikka on valloitettu.

Huono laatuinen kuva, mutta tästä näkyy tuo karmea puku.

Mama on ollut meillä jo sen verran pitkään, että sterilisointi oli mahdollista tehdä. Viime perjantaina Mamalla oli aika Kisssaklinikka Felinaan ja Mama steriloitiin. 

Hoitopaikkaan palatessaan Mama oli tietysti vähän lääkepöllyissään ja kovasti näreissään minulle. Ehkä syynä oli se, että lähtiessämme klinikalle kuljetuskoppaan meno oli vähän turhan iso sählinki ja Mama säikähti. Mama ei antanut silittää ja majoittui pöydän alle, eikä suostunut sieltä liikkumaan pois. Laitoin sinne Mamalle pedin ja ruuankin tarjoilin pöydän alle. Mama onneksi alkoi syömään heti hyvin ja  söi myös kipulääkkeen mukavasti ruuan seassa. Onneksi, koska olisi ollut aika hermoja raastavaa koittaa saada juuri leikattu Mama kiinni ja vielä ruiskulla lääke suuhun. 

Seuraavana aamuna Mama oli hetken vähän seurallisempi, kunnes taas vetäytyi kuoreensa ja vain vältteli minua. Annoin Maman olla rauhassa jotta saa toipua, mutta iltapäivällä huomasin että haavan suojana oleva harsopotkupuku oli ihan rullalla takajaloissa. Puku on siis semmoinen jossa on reiät etujaloille ja takajaloille, semmoinen sukka. Puin puvun uudelleen päälle ja silloin Mama kellahti kyljelleen ihan jäykkänä ja alkoi tärisemään. Minä säikähdin hirveästi ja heti soitin kokeneelle hoitajalle kysyäkseni neuvoa. Minullahan on kissa viimeksi streriloitu n. 15 vuotta sitten joten ei ihan tuoreessa muistissa ollut koko homma. Jaana neuvoi kokeilemaan auttaako, jos puvun ottaa pois päältä. Se puku kuulemma saa aika monet kissat ihan pois tolaltaan. Tästä samasta asiasta oli kyllä toisetkin hoitajat maininneet aiemmin, mutta pakko myöntää että en mä tajunnut yhtään että se puku voi niin paha juttu olla. Minun oma kissa Pippuri nimittäin oli puku päällä usein kun sairasti ja se ei ollut puvusta moksiskaan. Mutta palataan Mamaan, heti kun otin puvun pois niin Mama alkoi kehräämään ja puski kättä, nousi ylös tepastelemaan ja venyttelemään. Kaikki hyvin siis. Nyt ollaan oltu jo pari päivää ilman pukua ja Mama jo täällä kotona kulkee ympäriinsä kaikessa rauhassa ja antaa minun taas rapsutella. Leikkiäkkin haluaisi, mutta en uskalla kovasti vielä villitä potilasta. 

Mama reipastuu päivä päivältä ja suloinen ja rauhallinen kissa. Minusta tuntuu että Mama olisi sopiva rauhalliseen aikuiseen kotiin jossa voisi olla rauhallinen kissakaveri.