Muutama päivä on siitä kulunnut kun Smirre kaivettiin sohvan syövereistä esiin ja näinä muutamana päivänä Smirre on asettunut taloksi ihan kokonaan. Makuuhuoneessa edelleenkin majailee ja siellä on kuin kotonaan. Enää ei tarvi miettiä, että missä kolossa poika on piilossa vaan reilusti sängyllä löhöillään tai ikkunasta lintuja tiirailaan. Edistyminen on ollut huimaa, vaikka edelleenkin Smirre on varuillaan ja valmiina ponkasemaan piiloon kun jossain jokin isosti kolahtaa tms. Tälläiset äkkinäiset äänet saattaa säikäytää, mutta ei siellä piilossa kukaan kauaa jaksa olla. Meidän kanssa Smirre on aina rento ja kiltti. Nauttii ihan mahdottomasti kun saa rapsutuksia. Yleensä rapsuista niin kovasti innostuu, ettei malta paikallaan pysyä, vaan välillä pitää päästä syliin ja välillä pitää pyöriä sängyllä tai jopa pistää pitkäkseen jotta masustakin vähän rapsutellaan. Yöllä nukkuu kaverina, reteesti valtaa itselleen leveän paikan sängystä eikä yhtään ujostele. Avomies kertoi että Smirre tulee aina välillä kylkeen kiinni nukkumaan. On se vain niin suloinen.
Olihan minulla muitakin kuvia, mutta onnistuin ne jonnekkin teille tietämöttämille tallentamaan joten pitänee myöhemmin etsiä ne tai ladata kamerasta uudelleen. Luvassa siis lähipäivinä lisää kuvia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti